Jämähtääkö työntekijän idea viestinnän sokkeloihin tai jäyhään kulttuuriin?

Sinulla on loistava idea työpaikkasi kehittämiseksi. Lähetät sen intraan ”Työntekijöiden ideat” -osioon. Saat sähköpostiisi automaattiviestin: ”Kiitos palautteestasi.” Odotat. Odotat lisää, mutta idea tuntuu hävinneen taivaan tuuliin. Siihen ei reagoida, etkä tiedä, onko kukaan edes nähnyt sitä. Turhaudut ja ajattelet, ettei ideoillasi ole väliä.

Näinhän se yleensä menee. Monessa yrityksessä hyvät ideat hautautuvat sähköpostilaatikon pohjalle tai haihtuvat savuna ilmaan heti käytäväkeskustelun päätyttyä. Edistyksellistä? Eipä juuri.

Tai sitten ei uskalleta tai ei ole valtaa ylipäätään kertoa ideoistaan. Tästä onneksi mennään koko ajan poispäin, mutta tällaista pelolla johtamista varmasti esiintyy vielä monissa paikoissa. Matala hierarkia tukee viestien eteenpäin viemistä, kertoo Cuckoo Workoutin toimitusjohtaja Veera Lehmonen.

Hänen mielestään pelkkä väylä ideoiden keräämiseksi ei ole riittävä ratkaisu, sillä on tärkeää, että henkilö tietää, kuultiinko häntä, miten hänen ideoihinsa reagoidaan ja mitä käytännön toimia ne aiheuttavat. Jos mitään toimia ei aiheudu, hänen on hyvä saada selitys sille.

Tällaista pelolla johtamista varmasti esiintyy vielä monissa paikoissa. Matala hierarkia tukee viestien eteenpäin viemistä

Työhyvinvointi

Alusta, jossa idea on kaikkien nähtävillä

Viima on yritysten avoimeen kommunikaatioon ja innovointiin kannustava työkalu, jonne kuka tahansa työntekijöistä voi käydä naputtelemassa oman ideansa.

On tärkeää luoda kaikille avoin ja läpinäkyvä, vuorovaikutteinen innovaatioprosessi. Digitaalisen työkalun avulla jokainen voi seurata oman idean etenemistä ja muiden reaktioita siihen. Näin ideaa ei arvioi vain yksi tai kaksi ihmistä, vaan kaikki työntekijät pääsevät osallistumaan idean jalostamiseen, kertoo innovaatiokonsultti Tommi Vertanen.

Hänen mukaansa idean jalostaminen innovaatioksi on usein aikaa ja resursseja vaativa prosessi. Työkalu on usein vain mahdollistava tekijä, jolla innovaatioprosessin eri vaiheet, kehityksen edistyminen sekä vaikuttamisen mahdollisuudet saadaan viestittyä läpinäkyvästi koko henkilöstölle.

Se ei riitä, että puhutaan innovaatioiden tärkeydestä, jos mitään ei toteuteta käytännössä. Elämme aikaa, jolloin uudet säännökset, lait, direktiivit ja ilmiöt muovaavat toimintamallejamme ennen näkemättömän nopeasti. Nykymaailmassa yrityksen pitää olla valmis reagoimaan ja muuttumaan ketterästi, Vertanen sanoo.

Vertasen mukaan olennaista on viestittää työntekijöille, että heissä muhii suurten ideoiden potentiaali, joka pitäisi saada vapautettua ja, että ideointi ja innovointi ovat samalla tavalla opeteltavia taitoja kuin esimerkiksi Excelin käyttö.

Kaikkia ideoita ei voida tietenkään toteuttaa, eikä se ole tarpeellistakaan. Yksikään idea ei ole hyvä tai heti valmis toteutettavaksi. Se vaatii keskustelua, näkökulmia ja käytännön kokeiluja – bisneskielellä: aikaa ja rahaa, Vertanen sanoo.

Se ei riitä, että puhutaan innovaatioiden tärkeydestä, jos mitään ei toteuteta käytännössä. Nykymaailmassa yrityksen pitää olla valmis reagoimaan ja muuttumaan ketterästi.

Idea ei etene, jos prosessi uupuu

Lehmosen mukaan pienemmissä yrityksissä ideoiden pyörittely on matalan hierarkian vuoksi usein avoimempaa ja joustavampaa, kuin suuremmissa yrityksissä

Hyvien kommunikointijärjestelmien lisäksi tarvitaan myös toimivat prosessit, jotta ideat saadaan käytäntöön asti. Isommissa yrityksissä systeemiä voisi ketteröittää esimerkiksi siten, että joitain asioita voitaisiin päättää pienemmissä tiimeissä, eikä kaikkien ideoiden tarvitsisi mennä ylimmän johdon kautta, Lehmonen ehdottaa.

Jos kommunikaatio ja ideoiden jakaminen ontuu, se johtuu usein jostain näistä asioista:

1. Vanhat toimintamallit ja rakenteet, ”näin on aina ennenkin tehty” -asenne. 

2. Siiloutuminen: työporukka on jaoteltu ryhmiin (myynti, markkinointi, tuotekehitys jne.), joiden ajatellaan tietävän vain oman osaamisalueensa asioista.

3. Fyysiset esteet: ideaa ei uskalleta sanoa ääneen tai ei tiedetä/tavoiteta henkilöä, jolle idean voisi kertoa.

4. Pullonkaulat jalostusprosessissa: oikean henkilön löytyessä idean tulevaisuus ja kehitys ovat yksin hänen mielipiteensä armoilla.

5. Ideoita ei ylipäätään kerätä tai seurata mitenkään.

6. Ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa: vain paljon ideoita pursuavat ekstrovertit saavat äänensä kuuluviin.

Kokeile Cuckoota maksutta
Pyydä meiltä tarjous

2018-03-21T14:51:48+00:00 lokakuu 20th, 2017|Työyhteisön kehittäminen|