Huomenna aloitan laihdutuskuurin, ja lupaan olla syömättä herkkuja lainkaan ja käyn salilla vähintään neljä kertaa viikossa!” Huomisen tultua, tulee ostaneeksi litran jäätelöä, makoilee sohvalla töiden jälkeen sarjoja katsoen ja tuntee huonoa omatuntoa sekä ahdistusta, kun ei kyennyt toteuttamaan lupaustaan. Kuulostaako tutulta, onko sinulle mahdollisesti myös käynyt tämän tapaista?

Elämässä ei kannata jäädä pelkäämään muutosta. Muutos saa aikaiseksi tutkitustu posittivisia vaikutteita aivotoimintaan.

Mitä on elämän- tai elintapamuutos?

Elämäntapamuutos on elämässä jonkin suuremman asian muuttumista. Usein tähän liittyy painon pudottaminen ja liikunnan määrän kasvu. Elämäntapamuutos voi sisältää myös esimerkiksi uuden asenteen omaksumisen tai vaikka muuton uuteen paikkakuntaan.

Elintapamuutos tähtää mikromuutoksiin arjessa, pienten tekojen ja valintojen muokkaamiseen. Elintavat ovat muodostumia vuosikymmenien aikana ja niiden muodostumiseen ovat vaikuttaneet monet tekijät kuten perhe, työ, asuinympäristö ja elämäntavat.

Toivoessaan ns. parantavansa omaa elämäntilannetta esim. terveyden ja hyvinvoinnin kannalta, parhaimpaan tulokseen pääsee, kun aloittaa elämäntapamuutoksen pienistä asioita eli elintapamuutoksesta. Oli muutos mikä hyvänsä, sen omaksuminen ja käytäntöön ottaminen ei ole varsinaisesti helppoa. Tämä on hyvä tunnistaa ja muistaa, koska nopeiden tulosten toivominen ei usein johda yleensä haluttuun lopputulokseen. Muutoksen toteuttaminen ja läpikäyminen on prosessinomaista.

Työhyvinvointi

Älä pelkää muutosta

Vaikka aivot oppivat nopeaan, ne ovat muutosvastarintaisia, jolloin muutoksen tekijä joutuu pinnistämään aivoja vastaan ja siirtyy näin epämukavuusalueelle. Vaikka muutos on aivoille ristiriitaista, niin aivotutkimusten mukaan muutokset elämässä tekevät yllättävän positiivisen vaikutuksen aivoille. Kun rikkoo opittuja tapoja ja rutiineja, aivotoiminta vilkastuu, luovuus lisääntyy ja dementiariski pienenee. Vielä näiden lisäksi positiivinen muutos voi järjestää jopa hermoverkot uudelleen.

Ihmisellä siis on syntynyt tapoja jo lapsesta saakka, joita on opittu niin ympäristöstä kuin tekemällä itse. Tapojen tekoa hallitsee ärsyke, jota seuraa reaktio ja lopuksi saavutetaan palkinto. Esimerkiksi ruuan ahmintaa saattaa aiheuttaa ahdistus tai pelkotila (ärsyke), josta seuraa ruuan ostamista tai jääkaapilla ravaamista (reaktio) ja lopuksi syöminen tai ahminen, toimii lohtuna (palkinto). Rutiinit ja tavat istuvat aivoissamme tiukasti kiinni ja ajattelematta ihminen toimii jotakuinkin samojen kaavojen mukaan.

Tutkimusten mukaan yli puolet ihmisen tekemisistä toteutuu tiedostomattomassa tilassa. Ihmisen rutiininomaiset tavat saavat laukaisemaan automaatiovaihteen päälle, jolloin ihminen toimii tutulla jo rutiiniksi tulleella tavalla. Esimerkiksi voit olla päättänyt lisätä kasviksia ruokavalioosi aktiivisesti ja vähentää makeaa, mutta huomaat syöväsi kahvitauolla pullaa kuin ajattelematta.

Oli muutos mikä tahansa, jos tavoitteena on päästä pysyvään lopputulokseen, niin seuraavilla vinkeillä pääset hyvään alkuun.

1. Muutoksen aloittaminen

Muutoksen aloittamisessa tulee keskustella ensimmäisenä itsensä kanssa. Elintapojen muutos vie yllättävän paljon energiaa. Jotta voi oppia uuden tavan, tulee vanhasta tavasta oppia pois. Muutoksen halu ei pelkästään riitä, vaan tulee olla täysin varma, että haluaa aloittaa toteuttamaan haluttua asiaa toisella tavalla.

Mieti siis mitä haluat ja miksi.

On hyvä lähteä konkreettisesta tavoitteesta ja rajata tavoite, ennen aloittamista. Selkeä tavoite sitouttaa enemmän. Esimerkiksi tupakan polttamisen lopettaminen, viiden kilon painonpudotus tai halu juosta maraton ensi kesänä ovat konkreettisia tavoitteita. Parhaiten onnistuu muutos, johon kykenet sitoutumaan, joten pohdi myös elämänarvojasi.

2. Välietapit

Selkeän tavoitteen löydettyä tulee miettiä, miten lähteä rakentamaan prosessia eteenpäin. Välietapit ovat tärkeitä muutosprosessissa. Kun tavoitteena on liikkua enemmän, älä tähtää ensimmäisenä treenipäivänä 1,5h treeniin tai 10 kilometrin juoksulenkkiin.

Aseta tavoitteet itselle sopivalle tasolle. Jos olet liikkunut vähemmän viime aikoina, aloita kävelystä. Tee sopimus itsesi kanssa, satoi tai paistoi, kävelen puolituntia päivässä ja kävelen yhdet portaat. Pääasia olisi, että välitavoite on sellainen, minkä kykenee pitämään yllä, vaikka tuntuisikin vähän epämukavalta.

Pysyvään muutokseen tarvitaan sitoutuvuutta sekä ymmärrystä ihmismieleen.

3. Juhli pieniä asioita!

Juhlimalla joka kerta sitä, että on valinnut portaat hissin sijaan, (vaikka kuinka jalat painavat ja väsyttää), saa aivot herättämään onnellisuuden tunteita. Hyvänolon tunne saa jatkamaan ja jaksamaan pidemmälle prosessia. Itsensä sättiminen ja huonontaminen ovat pahinta mitä voit tehdä. Esimerkiksi syömällä puolikkaan pullan kokonaisen sijaan on jo voiton paikka. Tuuleta hieman, kun olet tehnyt näitä pieniä päätöksiä. Olemalla onnellinen ja iloitsemalla pienimmistäkin asioista, saa parempia tuloksia aikaiseksi.

4. Muista säännöllisyys ja läsnäolo

Kuten muskeleiden kasvattaminen, niin muutos vaatii säännöllistä ja aktiivista harjoitusta sekä lepoa ja malttia. Muutos tulee pikkuhiljaa toiston avulla.

Mindfulness saa ihmisen olemaan enemmän läsnä ja  tuo lisähuomiota omaan hyvinvointiin ja terveellisiin elämäntapoihin. Suosittelemme käyttämään esimerkiksi Cuckoo Workoutin -tauokotreenisovellusta, josta saa valittua mindfulness-harjoitteita, vaikka ennen nukkumaan menoa.

Lähde: Hyväterveys  https://urly.fi/10qG  | Lähteen artikkelin asiantuntijana, professori Kiti Müller, neurologi, Aalto yliopisto ja Helsingin yliopistp

Kokeile Cuckoota maksutta
Pyydä meiltä tarjous
Cuckoo-bird